tiistai, 28. helmikuu 2012
Elämää.
Roni, tuo riiviömäinen kakara. :D Jo tukahdutettu toisten koirien/kissojen/autojen paimennus nostaa taas päätään. Aloitetaan helpoimmasta, muutamiin autoihin nyt taas reagoinut mutta olen päässyt puuttumaan heti. Remua ja minttuahan tuo on enemmän ja vähemmän yrittänyt. Se on taas voimistunut, joudun aika usein siihen puuttumaan. Mutta nuo kissat, sisällä se on jatkuvalla syötöllä niiden perässä. Heti kun kuulee että joku hyppää alas jostain niin on perässä. Onneksi nuo kissat on niin tottuneita koiriin etteivät niitä pelkää. Eivät lähde karkuun eivätkä siten ainakaan kiihdytä tilannetta. Nämähän luultavasti johtuvat taas aika vähästä aktiviteetista. Nyt pitää ottaa itseä niskasta kiinni ja aloittaa taas kunnon "treenaaminen/tekeminen" noiden kanssa.
Tänään käytiin remun kanssa isolla kylällä, Oulussa. Sivistimme itseämme teatterin nurkilla. Tai siis remu sivisti, niin oli kyllä mielenkiintoiset viestit joka töyräällä ja pylväiden juurissa. BH:n kaupunki osuus olisi valmis, ei tuo välitä enää mitään ohikulkijoista, entinen remmiräyhä... Ja pääsin myös pussittamaan elämäni ensimmäiset jätökset. Yleensä käy pyörätielläkin kytkettynä pusikossa tai vähintään ojanpohjalla. Nyt riitti sitten lyhtypylväs suojaksi, suoraan eläinlääkärin oven edessä. No, palkinnoksi haimme viereisestä mustista ja mirristä sitten luun.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.