Kirjoitan tätä kännykällä, saattaa taas esiintyä kirjoitus virheitä, yms normaalia. Remu: saanut juosta pihalla vapaana. Ja hienosti on pihalla pysynytkin. Ei ole entisen kaltaisia kylille karkaamis ongelmia. Ehkä se on tajunnu että hauskuus loppuu hölmöilyyn. On sitä taisteltukin, hyvähän se nyt on alkaa tottelemaan kun ei enää mitään isompaa voi tehdä. Mut näyttää että se taistelija jaksaa tuossa vielä mennä. Mitään oireita ei ole näkynyt, vaikka tosiaan on juossut ja riekkunut. Roni: ensimmäistä kertaa mökillä, ja sehän ottaa kaiken irti. Juoksee, nautii, varastaa puut liiteristä ja kiusaa muita, on niin kakara. Hoidattaa kyllä itsensä tutuilla ja vierailla. Mutta on se ihime koira, juoksee, riekuu, tutkii ja tekee kaikkea mahdollista. Nukkuu aina kun mahdollista mutta aina kun joku tekee jotain, se on mukana. Tuon kun saan valjastettua, tulee siitä mahtava koira. Se mutta tulee vaan siinä, että saan sen valjastettua. Koirahan tekee sitä mistä se tykkää. Motivaatio on se avain, se ei tee pakolla. Tylsistäkin jutuista pitäisi saada hauskoja. Ruokapalkka ei enää oikein toimi kun vire nousee. Ja miten opetat lelulla kun koira lähtee kierroksille. No, elämä opettaa. Jospa minäkin opin jotain lisää tuon koiran kanssa. Remu on opettanut paljon, roni tuntuu vaan olevan vielä vaikeampi, omalla tavallaan. Nyt ne nukkuu tuossa vieressä. Jalat sätkii ja vinkunaa kuuluu. Liekö jahtaavat jäniksiä unissaan tai jotain. Mutta lapsilla ainakin toiminta rikkaat päivät tulevat uniinkin. Jospa se noillakin kertoisi siitä että on ollut toimintaa.